10 Kysymystä Huonon Sisäilman Oireista

Huono sisäilma sairastuttaa salakavalasti

Vireys laskee, yskä ei hellitä ja päätä särkee ilman näkyvää syytä. Huono sisäilma voi aiheuttaa moninaisia ja helposti väärin tulkittavia oireita, joiden seuraukset ulottuvat arjen toimintakyvystä pitkäaikaisiin terveysongelmiin.

Tässä artikkelissa käydään läpi kymmenen keskeistä kysymystä sisäilmaoireista, niiden tunnistamisesta, tutkimisesta ja hoidosta. Sisältö perustuu ympäristölääketieteen ja infektiolääketieteen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihin.

10 kysymystä sisäilmaoireista

1. Päätä särkee, huimaa, yskittää. Mistä tiedän, johtuvatko oireeni huonosta sisäilmasta?

Kun oireet pahenevat tietyssä rakennuksessa ja helpottavat muualla oleskellessa, kannattaa epäillä sisäilman vaikutusta. Ammatillisessa mielessä puhutaan sairaan rakennuksen oireyhtymästä silloin, kun oireiden yhteys tiettyyn tilaan on selkeä.

Ensioireet ovat usein hengitysteiden ärsytystä, kuten nenän tukkoisuutta, yskää ja silmien punoitusta. Ilmeinen merkki on myös näkyvä kosteusvaurio tai tunkkainen haju asunnossa tai työtilassa.

2. Miten kuvailen oireeni lääkärille, jotta asia etenee oikein?

Kuvaile oireiden kesto ja vaihtelu: milloin ne alkoivat, pahenevatko ne tietyissä rakennuksissa ja helpottavatko poissaollessa. Kerro myös aiemmista sairauksista, lääkityksistä ja työ- tai asumisolosuhteista sekä mahdollisista hajuhavainnoista, kuten homeen tuoksusta.

Jos hengitystieoireet ovat pitkittyneet, pyydä lääkäriltä ohje PEF-puhallusseurantaan ennen astmalääkityksen aloittamista. Puhallusseuranta antaa objektiivista tietoa keuhkojen tilasta ja auttaa erottelemaan esimerkiksi astman ja tilannekohtaisen ärsytyksen.

3. Mitkä ovat tyypillisimmät huonon sisäilman aiheuttamat oireet?

Tyypillisimpiä oireita ovat nenän tukkoisuus, nuha, yskä, kurkun käheys sekä silmien ärsytys ja punoitus. Oireet ilmenevät usein yhtäkkisesti tai vahvistuvat tiettyjen rakennusten oleskelun yhteydessä.

Herkistyneiden tai kroonisten sairauksien lievekkeenä voi esiintyä ihottumaa, astman pahenemista, kroonista väsymystä sekä muistiongelmia ja keskittymisvaikeuksia. Flunssamaiset tilat voivat jatkua normaalia pidempään tai toistua usein.

• Hengitystieoireet: nenän tukkoisuus, yskä, äänen käheys
• Silmät: punoitus, kirvely, kutina
• Yleistila: väsymys, päänsärky, huimaus, lihas- ja nivelkivut

4. Millaisiin tutkimuksiin on syytä hakeutua?

Ensivaiheessa hyvä tapa on kokeilla oleskelun väliaikaista siirtämistä toiseen ympäristöön ja seurata oireiden kehitystä. Samalla kotia tai työpaikkaa voidaan tarkastella kosteusvaurioiden tai homeen varalta.

Kun rakennuksen mikrobit on kartoitettu, voidaan tehdä allergiatestejä ja vasta-ainemittauksia. Tarvittaessa toteutetaan valvottuja altistuskokeita, joissa havaitaan esimerkiksi PEF-arvojen muutoksia tai kehon tulehdusarvojen nousua.

5. Millaisia sairauksia sisäilma voi pahimmillaan aiheuttaa?

Home- ja kosteusvauriot voivat pahimmillaan johtaa vaikeaan astmaan, toistuviin keuhkokuumeisiin sekä pitkäaikaisiin neurologisiin ja reumatologisiin oireisiin. Sairauksien kirjo vaihtelee yksilöllisesti ja altistuksen luonteesta riippuen.

Tutkimusnäyttö siitä, lisäävätkö homealtistukset riskiä saada pahanlaatuinen kasvain, on edelleen epäselvä. Kuitenkin vakavat hengitystiesairaudet ja pitkäkestoiset toimintakyvyn heikentymät ovat todellisia riskejä altistettaessa vaurioituneille rakennuksille pitkään.

6. Voiko sisäilman aiheuttamista sairauksista parantua?

Oireet voivat lieventyä tai hävitä kokonaan, jos altistava ympäristö poistuu ajoissa. Varhaisessa vaiheessa tehdyt toimenpiteet parantavat ennustetta merkittävästi.

Joillekin potilaille kehittyy monikemikaaliyliherkkyys, jossa hajuaisti herkistyy monille aineille kuten hajusteille, maaleille ja liimoille. Tällaisessa tilanteessa puhtaisiin tiloihin muutto vähentää oireita, mutta täydellinen palautuminen ei aina ole taattu.

7. Miten oireita hoidetaan käytännössä?

Hoito on oire- ja tautikohtaista. Astmaa hoidetaan astmalääkkein ja tulehdussairauksia vastaavilla lääkevalmisteilla, mutta lääkehoito ei yksin ratkaise ongelmaa, jos altistus jatkuu.

Keskeisin toimenpide on päästä pois altistavasta tilasta tai varmistaa vaurion korjaaminen ja rakennuksen kunnollinen kuivaus sekä ilmanvaihdon korjaus. Ilman ympäristötoimia oireet usein uusiutuvat.

8. Onko allergiaan taipuvaisilla suurempi riski sairastua sisäilmasta?

Alttius vaihtelee yksilöllisesti. Atooppinen oireilu ja aiemmat hengitystiesairaudet voivat lisätä riskiä saada voimakkaampia reaktioita, mutta täysin terve henkilökin voi sairastua vaikeasti altistuessaan homeelle tai kosteudelle.

Syiden taustalla on todennäköisesti geneettisiä ja ympäristötekijöitä sekä yksilöllisiä immuunivasteita. Tämä tekee ennustamisesta ja ennaltaehkäisystä haastavaa.

9. Mitkä ovat suurimmat haasteet diagnoosissa ja hoidossa?

Diagnoosin tekemistä vaikeuttaa oireiden epämääräisyys ja niiden samankaltaisuus muiden sairauksien kanssa. Lisäksi ongelmaa saatetaan vähätellä tai psykologisoida, mikä viivästyttää apua ja korjaavia toimenpiteitä.

Rakennusten vastuukysymykset ja taloudelliset intressit voivat johtaa hitaan reagoinnin tilanteisiin. On raportoitua, että potilaita on joskus ohjattu psykiatriseen hoitoon, mikä voi estää asian objektiivisen selvittämisen.

10. Mitä voimme oppia muista maista ja miten Suomessa voitaisiin parantaa hoitoa?

Naapurimaissa, erityisesti Ruotsissa, on ympäristölääketieteen erikoispoliklinikoita, jotka tarjoavat keskitettyä ja moniammatillista hoitoa sisäilmaoireisille. Näillä klinikoilla potilaita kohdellaan usein ymmärtäväisemmin ja hoitopolut ovat selkeämpiä.

Suomessa tulisi lisätä ympäristölääketieteen resursseja ja kehittää yhteistyötä rakennusterveyden asiantuntijoiden kanssa. Samalla reumasairauksien ja suolistotulehdusten yhteyksiä mikrobeihin kannattaa tutkia nykyistä laajemmin, jotta altistuksen pitkäaikaisvaikutukset tulisivat paremmin ymmärretyiksi.

Mitä tehdä, jos epäilen sisäilman vaikutusta omassa kodissa tai työpaikalla?

Toimi nopeasti ja järjestelmällisesti. Ensiksi kokeile oleskelun muuttamista muualle ja kirjaa oireiden muutoksia sekä mahdollisia hajuhavaintoja tai näkyviä vaurioita.

• Ilmoita asiasta työnantajalle tai taloyhtiölle ja pyydä kuntotarkastusta tai rakennusteknistä selvitystä.
• Hakeudu tarvittaessa lääkäriin ja kuvaile oireiden yhteyttä tilaan sekä pyydä ohjeita PEF-puhallusseurannan aloittamiseen.
• Harkitse ympäristölääketieteen tai infektiolääketieteen erikoisvastaanottoa, jos oireet jatkuvat tai ovat vakavia.

Loppusanat ja asiantuntijalausunto

Sisäilmaongelmat voivat kehittyä hiljalleen ja vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. Varhainen tunnistaminen, asianmukaiset tutkimukset ja ennen kaikkea altistuksen poistaminen ovat avainasemassa.

Asiantuntijoina tässä artikkelissa ovat työterveyshuollon professori Tuula Putus ja professori emeritus, infektiolääkäri Ville Valtonen, joiden näkemykset korostavat sekä lääketieteellistä että ympäristöterveydellistä näkökulmaa. Ammattilaisilta kannattaakin hakea apua, jos oireiden ja rakennuksen olosuhteiden välillä on epäilys.

Käytännön toimenpiteet ja dokumentointi

PEF- ja oirepäiväkirjan käytännön ohjeet

Puhallusseuranta kannattaa aloittaa aikaisessa vaiheessa ja jatkaa vähintään 2–4 viikkoa, jos oireet vaihtelevat päivän ja päivän välillä.

Kirjaa aamun ja illan PEF-arvot sekä oireet ja oleskelupaikat samaan päiväkirjaan. Yli 20 prosentin vaihtelu viittaa astmaattiselle toimintakyvyn vaihtelulle ja vaatii jatkotutkimuksia.

Dokumentointilista potilaalle

Hyvä dokumentaatio auttaa sekä lääkäriä että rakennusterveyden selvityksiä tekeviä tahoja.

• Päiväkirja oireista, ajoista ja oleskelupaikoista
• Valokuvat näkyvistä vaurioista ja mahdollisista homepilkuista
• Kirjallinen ilmoitus työnantajalle tai taloyhtiölle ja vastaukset niihin
• Lääkärin lausunnot ja laboratoriotulokset

Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Kustannusarviot ja korjausvaihtoehdot

Korjauskustannukset vaihtelevat huomattavasti vaurion laajuuden mukaan, ja ne voivat olla muutamasta tuhannesta eurosta aina useisiin satoihin tuhansiin euroihin.

Usein ensin tehdään kuntotarkastus ja kosteusmittaukset, jonka jälkeen laaditaan korjaussuunnitelma ja useampi urakkatarjous. Riittävät ilmanvaihto- ja kuivaustoimet pienentävät uusintariskiä.

Yhteiskunnalliset kustannukset ja vastuuketjut

Sisäilmaongelmat aiheuttavat sekä suoria hoitokustannuksia että tuottavuustappioita työpaikoilla ja poissaoloja kouluissa. Näiden kokonaishaittojen arvionti vaatii seuranta-aineistoa ja systemaattista ilmoittamista.

Jos rakennus on työnantajan vastuulla, työterveyshuolto ja vakuutusyhtiöt voivat osallistua kustannuksiin. Taloyhtiöissä kustannusten jakautuminen määräytyy isännöintisopimusten ja yhtiöjärjestyksen mukaan.

Mitä odottaa viranomaisilta ja asiantuntijalta?

Rooli eri toimijoilla

Terveydenhuollon tehtävä on dokumentoida terveydelliset vaikutukset ja ohjata jatkotutkimuksiin, kun taas rakennusterveysasiantuntijat arvioivat tekniset korjaustarpeet.

Paikalliset ympäristöviranomaiset eivät aina tee korjausvelvoitteita, mutta niiden ennakkokannat ja ohjeistus voivat tukea vaatimuksia työnantajaa tai taloyhtiötä kohtaan.

Seuraavat askeleet potilaalle

Pyydä tarvittaessa kirjallinen lausunto lääkäriltä, hanki riippumaton kuntotarkastus ja vaadi korjaussuunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

Oikea-aikaiset toimenpiteet suojaavat terveyttä ja vähentävät pitkäaikaisia kustannuksia sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla.