Sanat, rajat ja mittarit
Kielet tuottavat sanoja eri tavoilla, ja se vaikuttaa suoraan siihen, miten määrittelemme “pisimmän sanan”. Yksi strategia on ottaa huomioon vain sanakirjoissa esiintyvät sanat, toinen sallii seremonialliset tai tekniset nimitykset, ja kolmas laskee paikan- ja henkilönimet. Lisäksi on erotettava systemaattisesti muodostetut kemialliset nimet, jotka voivat olla käytännössä äärettömän pitkiä, ja arkikielessä harvoin esiintyvät yhdyssanat.
Hyvä tapa lähestyä aihetta on ensin sopia kriteereistä: lasketaanko erisnimet, hyväksytäänkö kemialliset systemaattiset nimet vai rajoitetaanko sanakirjaan merkittyihin termeihin. Median ja yleisön kiinnostus kohdistuu usein siihen, mikä sana on “toden teolla” pisin, mutta kielitiede korostaa, että vastaus riippuu määrittelystä. Tässä artikkelissa tarkastelen eri kategorioita ja nostan esiin konkreettisia esimerkkejä useista kielistä.
Yleistiedot: Pitkien Sanojen Ennätystasot
Tyyppi | Esimerkki | Merkkimäärä |
---|---|---|
Kemiallinen yhdiste | Titin kemiallinen nimi | n. 189 800 |
Lääketieteellinen termi | Pneumonoultramicroscopicsilicovolcanoconiosis | 45 |
Leikkimielinen (englanti) | Supercalifragilisticexpialidocious | 34 |
Sanakirjassa esiintyvä (suomi) | epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhän | 48 |
Mikä on maailman pisin sana?
Kemialliset nimitykset: titin
Kemian nomenklatuuri voi tuottaa pitkiä, systemaattisia nimiä, ja tunnetuin esimerkki on proteiini titin. Tämän molekyylin täydellinen kemiallinen nimi on laskettavissa olevan merkkimäärän perusteella erittäin laaja, usein mainitaan noin 189 819 merkkiä. Kyseessä on tekninen luokitus, joka kuvaa aminohappojärjestystä ja ei muistuta perinteistä sanastomuotoa.
Käytännössä titinin nimi ei esiinny sanakirjoissa eikä arkikäytössä, ja sen ääntämistä pidetään epätarkoituksenmukaisena – lausuminen veisi useita tunteja. Tämän takia Guinnessin ennätysten kaltaiset tahot eivät yleensä hyväksy titinin nimeä “sananomaiseksi” ennätykseksi. Kielenäkemysten kannalta titin havainnollistaa sitä, miten tekniset standardit voivat laajentaa käsitettä “sana” hyvin kauas arkikielen rajoista.
Sanakirjoihin kirjattavat sanat: pneumonoultramicroscopicsilicovolcanoconiosis
Englanninkielisessä ulottuvuudessa usein nostetaan esiin sana pneumonoultramicroscopicsilicovolcanoconiosis, joka on 45 kirjainta pitkä. Se esiintyy useissa merkittävissä sanakirjoissa ja kuvaa keuhkosairautta, joka liittyy erittäin hienoon piidioksidipölyyn.
Sanan synty on osin leikillinen ja keinotekoinen, mutta sen kirjallisuus- ja sanakirjakäyttö tekee siitä helposti tunnistettavan esimerkin pisimmästä “yleissanakokoelmassa” esiintyvästä sanasta. Tällaiset sanat palvelevat myös kielen leikillisyyttä ja sitä, kuinka sanasto voi laajeta tarkoituksella uusilla yhdyssanoilla.
Suomen pisimmät sanat ja rakenne
Miten suomi muodostaa pitkiä sanoja?
Suomi on agglutinoiva kieli, mikä tarkoittaa, että perussanaan voidaan liittää monia suffikseja ja johtimia ilman, että sanan sisäinen rakenne suurimmaksi osaksi muuttuu. Lisäksi yhdyssanojen ketjutus tuottaa pitkänkin sanan, joka on kieliopillisesti pätevä ja merkityksellinen.

Tämä rakenne tekee mahdolliseksi sekä käytännöllisiä pitkiä yhdyssanoja että täysin leikillisiä anomaliatuotoksia. Suomessa voidaan muodostaa sanoja, jotka kuvaavat tarkasti toimintaketjuja tai ominaisuuksia yhdellä sanalla, mikä muissa kielissä vaatisi lauseen.
Esimerkkejä ja selityksiä
Seuraavat esimerkit havainnollistavat, millaisia pitkiä sanoja suomen kielessä voi syntyä. Ne eivät välttämättä ole arkikäytössä, mutta ne noudattavat suomen kieliopin sääntöjä.
- epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhän – esimerkki siitä, miten negatiiviset johtimet ja liitteet voi pinota peräkkäin
- kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellansakaan – leikillinen esimerkki, jossa on useita johdoksia ja pääteketjuja
Tällaiset muodostelmat näyttävät, että suomi teoreettisesti sallii jopa yli sadan merkin pituisia sanoja. Käytännössä kieliyhteisö ja kielenkäyttö rajaa kuitenkin yleensä kielellisiä eksessejä, ja arkisessa viestinnässä suositaan selkeyttä ja lyhyyttä.
Pitkät sanat muissa kielissä
Saksa tunnetaan yhdyssanoistaan, ja lainvalmistelun tai byrokratian yhteydessä voi syntyä erittäin pitkiä termejä. Esimerkiksi Rindfleischetikettierungsüberwachungsaufgabenübertragungsgesetz oli kuuluisa esimerkki, ja se kuvasi naudanlihan etikettien valvontatehtävien siirtämislakia. Kyseinen sana on 63 kirjainta pitkä ja herätti laajaa huomiota.
Islannissa ja walesissa esiintyy myös pitkiä sanoja, usein paikannimiä tai teknisiä yhdistelmiä. Walesin kuuluisan kylän nimi on käytännössä erisnimi eikä sanakirjamaista yleissanastoa, mutta se kertoo kulttuurisesta tavasta käyttää pitkää kirjoitusmuotoa näkyvyyden saavuttamiseksi.
Onko pitkistä sanoista haittaa vai hyötyä?
Pitkät sanat voivat olla sekä iloa että haittaa. Kielitieteellisestä näkökulmasta ne kertovat kielen tuottavuudesta ja morfologisesta rikkaudesta. Ne tarjoavat samalla esimerkkejä siitä, miten sanat voivat tiivistää lauseen verran merkitystä yhteen muotoon.
Käytännössä liian pitkät yhdyssanat voivat kuitenkin hankaloittaa ymmärrettävyyttä ja estää sujuvaa viestintää. Viralliset tekstit ja julkinen viestintä suosivat lyhyempiä ilmaisuja, ja teknisissä yhteyksissä puolestaan kemialliset nimet ja luettelot säilyttävät paikkansa, vaikka ne eivät olisikaan sujuvaa kielenkäyttöä.
Ääntäminen ja opas lukijalle
Jos kohtaavat pneumonoultramicroscopicsilicovolcanoconiosiksen kaltaisen sanan, kannattaa jäsentää sana morfeemeihin ja ääntää osa kerrallaan. Suomalaiset yhdyssanat ääntyvät yleensä luontevasti, koska jokainen morfeemi noudattaa suomen äännejärjestelmää.

Kemiallisten nimien ääntäminen on tekninen taito ja useimmiten turha käytännössä. Parempi tapa on käyttää lyhyempiä nimiä, kuten “titin” tai kuvaavia termistöjä kuten “piipölykeuhkoisuus”, kun halutaan ymmärrettävyys ilman somaattista listaa.
Usein kysyttyä
Mikä on pisin suomen sana?
Pisin suomen sana riippuu määritelmästä. Arkisessa merkityksessä usein mainitaan esimerkkejä kuten epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhän, mutta virallisia ennätyksiä ei ole. Kieliopin mukaan suomi voi muodostaa käytännössä hyvin pitkiä yhdyssanoja, joten “pisin” on luonteeltaan hypoteettinen.
Voiko suomeen syntyä yli 100-kirjaimisia sanoja?
Teoreettisesti kyllä. Agglutinaation ja yhdyssanojen ketjutuksen avulla suomeen voi muodostua yli 100 merkin pituisia sanoja, mutta käytännössä ne ovat harvinaisia ja usein kielellisesti keinotekoisia. Arkikielessä pyritään tarkoituksenmukaisuuteen ja luettavuuteen.
Miksi titinin nimi ei ole yleisen tiedon “pisin sana”?
Titin on tekninen kemiallinen nimi, joka kuvaa molekyylin aminohappojärjestystä ja koostuu systemaattisesta skeemasta. Koska se ei ole sanakirjoissa esiintyvä yleissanallinen termi eikä sitä voi pitää kielenkäytöllisesti standardina sanana, se jää usein teknisenä kuriositeettina muodollisen “pisimmän sanan” ulkopuolelle.
Missä tilanteissa pitkät sanat ovat hyödyllisiä?
Pitkät yhdyssanat ovat hyödyllisiä kuvaamaan tarkasti monimutkaisia käsitteitä ilman lisälauseita. Ne toimivat erityisen hyvin teknisessä dokumentaatiossa, laki- ja hallintoteksteissä sekä tieteellisissä nimeämiskäytännöissä. Käytännön viestinnässä ja journalismissa niiden käyttöä rajoitetaan selkeyden vuoksi.
Leave a Reply