Epämääräisiä ruoansulatusvaivoja? Syy voi olla tässä bakteerissa

Moni suomalainen kärsii ajoittain vatsavaivoista, joiden syy jää arvoitukseksi. Yksi yleisimmistä ja usein oireettomista vatsan limakalvon bakteeri-infektioista on Helicobacter pylori, joka voi aiheuttaa kroonista tulehdusta, haavaumia ja pitkällä aikavälillä lisätä mahasyövän riskiä. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä helikobakteeri on, miten se todetaan, milloin hoito on tarpeen ja miten tartuntoja voi ehkäistä.

Mikä helikobakteeri (Helicobacter pylori) on?

Helikobakteeri on gramnegatiivinen bakteeri, joka asettuu mahahapon kestävään limakalvoon. Bakteeri eristää aineita, jotka neutraloivat happamuutta paikallisesti ja mahdollistavat sen elämisen vatsan pinnalla. Sen läsnäolo aiheuttaa usein kroonista lievää tulehdusta, joka vuosien kuluessa voi johtaa limakalvovaurioon.

Useimmat kantajat eivät koe selkeitä oireita, mutta joissain tapauksissa bakteeri aiheuttaa mahakatarria, maha- tai pohjukaissuolihaavoja ja lisää mahasyövän riskiä. Asiantuntijoiden mukaan hoito kannattaa aloittaa, jos bakteeri todetaan oireita aiheuttavana tai jos henkilöllä on erityinen syöpäriski.

Tartunta ja esiintyvyys Suomessa

Helikobakteeri tarttuu tyypillisesti lapsuudessa perheen sisällä tai huonon hygienian kautta. Tartunta tapahtuu lähinnä suun ja ulosteen välityksellä, esimerkiksi likaisin käsin tai saastuneen ruoan kautta.

Viimeisimpien arvojen mukaan esiintyvyys on laskenut nuoremmissa ikäluokissa mutta pysyy yleisempänä vanhemmissa ikäryhmissä. Nykytiedon perusteella hyvät hygieniakäytännöt vähentävät tartuntariskejä merkittävästi.

Millaisia oireita helikobakteeri aiheuttaa?

Monelle helikobakteerin kantajalle ei ilmaannu mitään erityistä oirekuvaa, ja bakteeri voi pysyä oireettomana vuosikymmeniä. Kun oireita kuitenkin ilmaantuu, ne ovat usein epämääräisiä ja liittyvät ruoansulatukseen: ylävatsan kipu, polttelu, täyteyden tunne aterian jälkeen sekä turvotus.

Varmoja merkkejä helikobakteerin aiheuttamasta sairaudesta ovat maha- tai pohjukaissuolihaavat, jotka voivat näkyä selkeänä kipuna, verioksenteluna tai tummana ulosteen muutoksena. Pitkittynyt tulehdus voi johtaa atrofiseen gastriittiin ja vähentyneeseen haponeritykseen, mikä muuttaa mahan ympäristöä pitkällä aikavälillä.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Epämääräisetkin vatsavaivat kannattaa selvittää, jos ne jatkuvat tai pahenevat. Kiireellisesti lääkäriin tulee hakeutua, jos ilmenee niin sanottuja hälytysmerkkejä, jotka voivat viitata vakavampaan tilaan.

• Selittämätön painonlasku
• Jatkuva tai voimakas ylävatsakipu
• Verinen tai musta uloste
• Toistuva oksentelu tai nielemisvaikeudet
• Anemia ilman selkeää syytä

Miten helikobakteeri todetaan?

Helikobakteeri voidaan todeta useilla eri menetelmillä, jotka valitaan oireiden ja tilanteen mukaan. Yleisimmin käytetyt testit ovat hengitystesti ja ulosteesta tehtävä antigeenitesti, jotka kertovat nykyisestä infektiosta.

Myös verikoe voi osoittaa vasta-aineita, mutta se ei erota aktiivista infektiota menneestä tartunnasta yhtä luotettavasti. Jos epäillään haavaa tai tarvitaan tarkempaa tutkimusta, bakteeri saadaan usein suoraan selville mahalaukun tähystyksen yhteydessä otettavasta koepalasta.

Hoitovaihtoehdot ja hoidon varmistaminen

Vastaavaa sisältöä tarjoaa artikkeli Onko Kookosmaidon Terveellisyys Turvallista Avokadon Kanssa?.

Helikobakteerin häätöhoito koostuu yleensä yhdistelmähoidosta: mahan haponeritystä vähentävä lääke ja kaksi eri antibioottia. Perinteinen kolmoishoito kestää tavallisesti 7–14 päivää ja sen tarkoituksena on hävittää bakteeri tehokkaasti.

Viime vuosina antibioottiresistenssi on kasvanut monissa maissa, joten lääkärin valitsema hoito voi olla myös bismuttiin perustuva nelikkohoito tai muita vaihtoehtoisia yhdistelmiä. Hoidon onnistuminen varmistetaan yleensä ulosten antigeenitestillä tai urea-hengitystestillä noin kuukausi hoidon päättymisen jälkeen.

On tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita ja ottaa koko hoitosarja loppuun, sillä keskeneräinen hoito voi edistää resistenssin kehittymistä. Hoidon sivuvaikutuksiin kuuluvat yleisesti ripuli, pahoinvointi ja makuhäiriöt.

Ehkäisy, vaikutus pitkällä aikavälillä ja suositukset

Helikobakteerin ehkäisy perustuu perushygeeniin: käsien pesuun, puhtaaseen ruokaan ja etenkin lapsiperheissä hyvään käsihygieniaan. Koska tartunta usein tapahtuu lapsuudessa perheen sisällä, rokotetta ei tällä hetkellä ole käytettävissä ja muut ehkäisykeinot ovat rajallisia.

Häätöhoito vähentää maha- ja pohjukaissuolihaavojen riskiä ja pienentää mahasyövän riskiä pitkällä aikavälillä, erityisesti jos tulehdus havaitaan ja hoidetaan ennen atrofisten muutosten kehittymistä. Siksi oireisen henkilön tai haavaoireisen potilaan testaus ja hoito ovat suositeltavia.

Yhteenveto ja käytännön ohjeet

Helikobakteeri on yleinen mutta usein oireeton bakteeri-infektio, joka voi kuitenkin aiheuttaa pitkäaikaisia vaurioita, jos se jää hoitamatta. Selvitä vatsavaivojesi syy terveydenhuollossa erityisesti, jos oireet jatkuvat tai ilmenee hälytysmerkkejä.

Toimi seuraavasti: keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, jos vatsaoireet haittaavat arkea; pyydä sopivaa testiä; ja noudata lääkärin määräämää häätöhoitoa loppuun. Gastroenterologian asiantuntijoiden mukaan varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tehokkain tapa ehkäistä vakavampia pitkäaikaisvaikutuksia.

Asiantuntijana gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila, HUS, on ollut mukana kehittämässä paikallisia hoitosuosituksia ja korostaa testauksen merkitystä oireisilla potilailla.