Näitä Oireita Ei Yhdistetä Psoriasikseen Ja Kahvin Merkitys

“Näitä oireita ei osata yhdistää psoriasikseen” – lue suuri psoriasis-tietopaketti

Psoriasis tunnetaan yleisesti iho-ongelmana, mutta se on paljon laajempi sairaus. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä psoriasis tarkoittaa käytännössä, miten se tunnistetaan ja hoidetaan sekä mitä yllättäviä oireita ja seurauksia siihen voi liittyä. Asiantuntijana jutussa toimii Psoriasisliiton toiminnanjohtaja, VTT Sonja Bäckman.

Mikä on psoriasis?

Psoriasis on krooninen tulehduksellinen sairaus, jossa immuunijärjestelmä on yliaktiivinen ja aiheuttaa ihon, nivelten ja muiden kudosten tulehdusta. Taudin perimmäinen syy liittyy immuunisolujen ja ihosolujen väliseen vuorovaikutukseen, joka johtaa solujen nopeutuneeseen jakautumiseen iholla.

Taudin ilmenemismuodot vaihtelevat lievistä läiskistä laajoihin ihoalueisiin ulottuviin muutoksiin sekä nivelvaivoihin. Psoriasis ei tartu ihmisestä toiseen, ja se voi puhjeta missä iässä tahansa.

Kuinka moni suomalainen sairastaa psoriasista?

Arviolta noin 150 000 suomalaista sairastaa psoriasista, mikä vastaa noin 2–3 prosenttia väestöstä. Lukemat perustuvat kansainvälisiin ja kotimaisiin arvioihin sekä kliiniseen käytäntöön, ja esiintyvyys on suurin piirtein samalla tasolla useimmissa Euroopan maissa.

Psoriasiksen esiintyvyys saattaa vaihdella alueittain ja ikäryhmittäin, ja taudin puhkeaminen liittyy usein geneettiseen alttiuteen yhdistettynä ympäristötekijöihin.

Mikä aiheuttaa psoriasista?

Psoriasiksen taustalla on usein perinnöllinen taipumus, mutta taudin puhkeamiseen vaikuttavat useat ulkoiset tekijät. Tulehdukset, ihovammat, tietyt lääkkeet, runsas alkoholin käyttö ja stressi ovat yleisimpiä laukaisijoita.

Monilla potilailla oireet pahenevat laukaisevien tekijöiden vaikutuksesta. Esimerkiksi bakteeri- tai virusinfektio voi käynnistää oireiden äkillisen pahenemisvaiheen, ja ihon naarmuttaminen tai leikkaushaavat voivat aiheuttaa uusia psoriaasiläiskiä vaurioituneelle alueelle.

Miten psoriasis eroaa muista hilseilytaudeista?

Psoriasiksen ja muiden hilseilevien ihottumien ero ei aina ole selvä silmälläpitäen, koska monissa sairauksissa esiintyy punoitusta ja hilseilyä. Psoriasiksessa läiskät ovat usein selkeästi rajautuneita ja paksuhilseisiä, ja ne sijaitsevat tyypillisesti kyynärpäissä, polvissa, ristiselässä ja hiuspohjassa.

Vastaavaa sisältöä tarjoaa artikkeli Sadepäivän Tekemistä Ja Hauskoja Aktiviteetteja.

Diagnoosi perustuu yleensä lääkärin kliiniseen arvioon. Tarvittaessa dermatologi voi ottaa koepalan, joka auttaa erottamaan psoriasiksen esimerkiksi ekseemasta tai sienitulehduksesta.

Miten psoriasis todetaan?

Varsinaista laboratoriotestiä psoriasiksen diagnosoimiseksi ei ole, joten diagnoosi tehdään potilaan oireiden, iho-oireiden ja mahdollisten niveloireiden perusteella. Dermatologin vastaanotolla tehdään tarkka iho- ja tarvittaessa kynsi- ja nivelstatus.

Nivelpsoriasiksen epäilyssä käytetään kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen- ja magneettikuvausta, kun halutaan arvioida niveliin mahdollisesti syntyneitä muutoksia. Joissain tapauksissa verikokeet tehdään poissulkemaan muita niveltulehduksia, mutta niillä ei voida varmistaa psoriasisdiagnoosia.

Yleisimmät psoriasiksen ilmenemismuodot

Psoriaasi voi ilmetä useassa eri muodossa ja eri alueilla kehoa. Tavallisin muoto on läiskäpsoriasis, jossa ihoon syntyy erikokoisia, usein selvästi rajautuneita läiskiä. Läiskät hilseilevät ja voivat olla tulehtuneet ja kutisevat.

Toisinaan psoriasiksesta puhkeaa taivepsoriasis, joka esiintyy ihoalueilla, joissa iho on tiiviisti vastakkain, kuten nivusissa, kainaloissa ja rintojen alla. Tässä muodossa ihottuma on harvoin paksuhilseinen ja voi muistuttaa kostea-ihottumaa.

Märkärakkulainen psoriasis aiheuttaa pieniä, kellertäviä rakkuloita, jotka näyttävät tarttuvilta mutta eivät kuitenkaan ole bakteeriperäisiä. Erytroderminen psoriasis on harvinainen mutta vakava tila, jossa laajalla ihoalueella esiintyy punoitusta ja hilseilyä ja joka voi vaatia sairaalahoitoa.

Nivelpsoriasis

Nivelpsoriasis on psoriasiksen muoto, jossa niveliin syntyy pitkäaikaista tulehdusta. Oireina ovat nivelsärky, turvotus ja aamujäykkyys. Jos niveltulehdusta ei hoideta, se voi johtaa nivelvaurioihin ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

Nivelpsoriasikseen voi liittyä sormien ja varpaiden makkaramaisia turvotuksia sekä silmäoireita ja kynsimuutoksia. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan jopa 30–40 prosentilla psoriaatikoista kehittyy jossain vaiheessa niveloireita.

Kynsipsoriasis

Kynsissä ilmenevät muutokset ovat tavallisia, ja niiden hoito on usein haastavaa. Oireita ovat muun muassa pienet kuopat kynnen pinnassa, kynnen rakoilu, värimuutokset sekä kynnen irtoaminen kynsipedistä. Kynsimuutokset voivat olla merkki myös niveloireista.

Psoriaasin tyyppi	Tavallisimmat oireet
Läiskäpsoriasis	Selkeärajaiset, hilseilevät läiskät kyynärpäissä, polvissa ja hiuspohjassa
Taivepsoriasis	Ohuempi, kostea-tyyppinen ihottuma ihohuokosten alueilla
Märkärakkulainen psoriasis	Pienet täyteläiset rakkulat, usein kämmenissä ja jalkapohjissa
Erytroderminen psoriasis	Laaja punoitus ja hilseily, voi uhata yleisterveyttä
Nivelpsoriasis	Nivelkipu, turvotus ja arkuus, mahdollinen toimintakyvyn heikkeneminen

Miten psoriasista hoidetaan?

Hoidon tavoitteena on vähentää tulehdusta, lievittää oireita ja ehkäistä komplikaatioita. Hoitovaihtoehdot valitaan yksilöllisesti taudin vaikeusasteen, sijainnin ja siihen liittyvien oireiden perusteella.

Paikallishoito

Ensisijaisena hoitona lievemmissä muodoissa käytetään iholle annosteltavia valmisteita, kuten perusvoiteita, kortisonivoiteita ja D-vitamiinijohdannaisia. Perusvoiteet palauttavat ihon kosteustasapainoa ja vähentävät hilseilyä, kun taas kortisonit rauhoittavat tulehdusta nopeasti.

Kortisonivoiteita käytetään jaksottaisesti, koska pitkäaikainen käyttö voi ohentaa ihoa. D-vitamiinijohdannaiset hidastavat solujen liiallista jakautumista ja tehostavat paikallishoitoa.

Valohoito

UV-valohoito on tehokas hoitomuoto monille potilaille. UV-säteily hidastaa ihosolujen jakautumista ja vähentää tulehdusta. Monet kokevat helpotusta myös luonnollisesta auringonvalosta, mutta liiallinen auringonotto lisää ihosyövän riskiä ja siksi annostelu on harkittava huolellisesti.

Systeeminen hoito ja biologiset lääkkeet

Keskivaikeassa ja vaikeassa psoriasiksessa käytetään suun kautta annettavia tai injektiona annosteltavia järjestelmähoitoja. Näihin kuuluvat perinteiset systeemiset lääkkeet sekä uudemmat biologiset valmisteet, jotka on valmistettu bioteknologialla ja kohdistuvat tarkasti immuunijärjestelmän osiin.

Biologiset lääkkeet voivat olla erittäin tehokkaita sekä iho- että niveloireissa, mutta ne vaativat seurantaa ja voivat lisätä infektioriskiä. Hoidon valinnassa punnitaan teho, turvallisuus ja potilaan yksilöllinen tilanne.

Kuinka kallista hoito on ja miten korvaukset toimivat?

Psoriasiksen lääkehoidon kustannukset riippuvat hoitomuodosta ja taudin vaikeusasteesta. Tutkimuksissa vuosikustannukset on arvioitu laajalle vaihteluvälille, joka kattaa perusvoiteista ja valohoidosta aina biologisiin lääkkeisiin saakka.

Potilaan omavastuu lääkkeistä on Suomessa rajattu sairausvakuutusjärjestelmän mukaisesti, ja useimmat pitkäaikaishoidot tulevat nopeasti lääkekorvauksen piiriin. Biologisten lääkkeiden kohdalla omavastuu voi kuitenkin toteutua nopeasti, koska lääkkeiden yksittäinen hinta on korkea.

Voiko psoriasiksesta parantua?

Psoriasis on krooninen sairaus, johon ei ole pysyvää parannuskeinoa. Taudinkuva on aaltomainen, eli oireet voivat vaihdella lievistä jaksoista, jolloin oireita ei juuri ole, aina vaikeisiin pahenemisvaiheisiin.

Moni potilas elää pitkään hyvän oireiden hallinnan kanssa oikeilla hoitokokonaisuuksilla ja elintapamuutoksilla, mutta täydellinen paraneminen ei ole tyypillinen tavoite. Hoidon tärkein tehtävä on parantaa elämänlaatua ja ehkäistä pitkäaikaista haittaa, erityisesti nivelvaurioita.

Auttaako ruokavalio ja elämäntavat?

Ruokavalion roolista psoriasiksen hoidossa ei ole yksiselitteistä näyttöä, mutta monet potilaat kokevat saavansa helpotusta elintapamuutoksilla. Ylipaino lisää tulehdusta ja voi vaikeuttaa tautia, joten painonhallinta on merkittävä osa kokonaisuutta.

Joillekin ihmisille vähäpunaispa ruokavalio tai gluteeniton ruokavalio voi vähentää oireita, mutta vaikutukset vaihtelevat. Alkoholin vähentäminen, tupakoinnin lopettaminen ja säännöllinen liikunta ovat yleisesti suositeltavia keinoja, jotka parantavat hyvinvointia ja voivat hillitä tulehdusta.

Mitä oireita ei osata yhdistää psoriasikseen?

Yksi psoriasiksen tunnistamisen haasteista on se, ettei patsas vain “näy” iholla. Monet potilaat eivät yhdistä niveloireitaan, kynsimuutoksia tai silmävaivoja psoriasikseen. Nivelpsoriasiksen tunne tunnistaa helposti vain nivelkipuna tai aamujäykkyytenä, jolloin yhteys ihosairauteen jää tekemättä.

Myös psyykkinen kuormitus ja sosiaalinen eristäytyminen ovat usein alidiagnosoituja seurauksia. Ihon näkyvät muutokset voivat vaikuttaa itsetuntoon ja työkykyyn, ja siksi kokonaisvaltainen hoito huomioi myös mielenterveyden tuen.

Praktiset ohjeet potilaalle – milloin hakeutua hoitoon?

Ota yhteyttä lääkäriin, jos ihomuutokset ovat selvästi rajautuneita, kutisevat tai arat, etkä saa helpotusta perusvoiteilla. Nivelkipu, turvotus tai aamujäykkyys, joka ei selity rasituksella, on merkki hakeutua arvion pariin.

• Jos epäilet psoriasista, varaa aika ihotautilääkärille tai terveyskeskukseen
• Kirjaa oireiden alkaminen, pahenemis- ja lievenemiskaudet ja laukaisevat tekijät ennen vastaanottoa
• Kysy hoitovaihtoehdoista, mahdollisista sivuvaikutuksista ja hoidon seurannasta

Elämänlaatu ja tulevaisuuden näkymät

Psoriasista sairastavien elämänlaatu heikkenee usein etenkin vaikeissa muodoissa. Hoidon tavoitteena on paitsi ihottuman hoito myös työ- ja sosiaalisen toiminnan ylläpitäminen. Moni hyötyy kuntoutuksesta, fysioterapiasta ja vertaistuesta.

Tutkimus biologisista lääkkeistä ja immuunijärjestelmän säätelystä etenee nopeasti, ja uusia hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuudessa voidaan odottaa entistä kohdennetumpia ja yksilöllisempiä hoitoratkaisuja.

Lopuksi

Psoriasis on muutakin kuin ihottumaa: se on koko kehon tulehduksellinen sairaus, joka voi vaikuttaa ihoon, niveliin, kynsiin ja elämänlaatuun. Oireiden monimuotoisuus ja se, ettei kaikki liitännäisoireet tunnu heti liittyvän ihoon, tekevät diagnoosista joskus haasteellisen.

Oikea-aikainen diagnoosi ja yksilöllinen hoitosuunnitelma auttavat pitämään taudin hallinnassa ja ehkäisemään pitkäaikaisia haittoja. Jos epäilet psoriasista itselläsi tai läheiselläsi, hakeudu terveydenhuollon arviolle ja keskustele hoitovaihtoehdoista asiantuntevasti.

Asiantuntijana jutussa: Psoriasisliiton toiminnanjohtaja, VTT Sonja Bäckman.

Psoriasiksen liitännäissairaudet ja terveysriskit

Sydän- ja verisuoniriskit

Psoriasiksen aiheuttama krooninen tulehdus lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tutkimusten mukaan riskin suuruus voi olla noin 1,3–1,8-kertainen verrattuna väestöön, erityisesti vaikeassa psoriasiksessa.

Tämän vuoksi seurantaan kuuluu verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin tarkkailu sekä tarvittaessa varhainen hoito.

Metabolinen oireyhtymä ja aineenvaihdunta

Psoriasista sairastavilla metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes ovat yleisempiä, ja haitalliset elintavat pahentavat tätä yhteyttä. Arvioiden mukaan vaikeaa psoriasista sairastavilla metabolisen oireyhtymän esiintyvyys voi olla yli 30–40 %.

Painonhallinta ja liikunta voivat vähentää tulehdusta ja parantaa hoitovastetta.

Mielenterveys ja sosiaaliset vaikutukset

Ihon näkyvät muutokset voivat johtaa masennukseen, ahdistukseen ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Psyykkisen tuen ja vertaistuen tarjoaminen kuuluu kokonaisvaltaiseen hoitoon.

Arvioi mielialaa säännöllisesti ja keskustele hoitavan lääkärin kanssa, jos toimintakyky tai uni kärsivät.

Arjen itsehoito ja ympäristötekijät

Ihonhoitorutiinit

Säännöllinen kosteuttaminen on psoriasiksen itsehoidon kulmakivi. Laadukas perusvoide käytettynä vähintään kerran tai kaksi päivässä auttaa hilseilyssä ja kutinassa.

• Käytä hajusteettomia, rasvaisia perusvoiteita ja levitä ne ihon ollessa vielä hieman kostea
• Käytä tarvittaessa lievästi kuorivia valmisteita tai salisyylihappoa paikallisesti paksuhilseisillä alueilla
• Hiuspohjan hoito: apteekista saatavat lääke- ja hoitoshampoot voivat vähentää hilseilyä

Elintavat ja ympäristötekijät

Pienet arjen valinnat voivat vaikuttaa tautiin; esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin vähentäminen parantavat hoitovastetta. Liikunta ja terveellinen ruokavalio tukevat painonhallintaa ja vähentävät systeemistä tulehdusta.

Pukeutumisessa kannattaa suosia hengittäviä luonnonkuituja ja välttää turhaa hankausta sekä voimakkaita pesuaineita.

Hoidon kustannukset ja korvauskäytännöt

Mitä korvaukset kattavat

Suomessa lääkekorvausjärjestelmä kattaa monia psoriasiksen lääkkeitä, ja pitkäaikaissairauksissa tarvittavat lääkkeet voivat saada erityiskorvauksen. Korvauskäytännöt riippuvat lääkkeen hinnasta ja käyttötarkoituksesta.

• Kela korvaa osan reseptilääkkeiden kustannuksista lain mukaisesti
• Sairaalassa annettavat biologiset lääkkeet voivat sisältyä hoitokustannuksiin eri tavoin kuin apteekista haettavat valmisteet
• Perusvoiteet eivät yleensä kuulu reseptikorvauksen piiriin, ellei niitä kirjoiteta erityisesti sairauden hoitoon

Esimerkkejä kustannusarvioista

Kustannukset vaihtelevat suuresti hoitomuodon mukaan. Perusvoiteet ja paikallishoito voivat maksaa muutamasta kymmenestä eurosta kuukaudessa, kun taas systeemiset lääkkeet voivat olla satoja euroja kuukaudessa.

Biologisten lääkkeiden vuosikustannukset ovat usein useita tuhansia euroja; arvioita esiintyy esimerkiksi 15 000 €–30 000 € vuositasolla ennen korvauksia. Tarkat kustannukset ja potilaskohtaiset omavastuut selviävät hoitavan lääkärin ja apteekin kautta.