Tunnista vaarallinen näköhäiriö

Näköhäiriöt voivat olla harmittomia arkisia vaivoja tai merkki vakavasta silmä- tai aivoperäisestä ongelmasta. On tärkeää erottaa toisistaan tyypilliset ja vaaralliset oireet, jotta osaat hakeutua hoitoon oikeaan aikaan.

Liikkuvat samentumat näkökentässä: mitä ne ovat?

Moni kokee näkökentässään “kellujia” eli pieniä langanpätkiä, pisteitä tai pyöreitä täpliä. Nämä johtuvat lasiaisen samentumistilasta: lasiainen on silmän sisällä oleva läpinäkyvä hyytelö, joka vanhuuden myötä kutistuu ja muodostaa proteiinikertymiä.

Kellujat liikkuvat katseen mukana ja näkyvät erityisen selvästi kirkasta taivasta tai lumista taustaa vasten. Useimmille ne ovat harmittomia, mutta ne voivat ärsyttää ja häiritä arkea, etenkin lukiessa tai työssä, jossa tarvitaan tarkkaa näköä.

Valonvälähdykset ja lasiaisen irtoaminen

Valonvälähdykset tai kirkkaat “salamat” ovat tavallisesti merkki lasiaisen irtoamisesta verkkokalvosta. Kun lasiainen venyttää verkkokalvon pintaa, aivot tulkitsevat vedon valoksi.

Lasiaisen irtauma on yleinen ilmiö ja siihen sairastuu noin kaksi kolmesta ihmisestä jossain elämän vaiheessa. Usein se tapahtuu yli 60-vuotiaana, mutta likitaitteilla henkilöillä ja kaihileikkauksen jälkeen se voi ilmaantua aikaisemmin.

Miten erottaa harmiton irtauma vakavammasta

Pelkkä muutaman välähdyksen ja harsonomaisten samentumien ilmaantuminen ei yleensä vaadi akuuttia hoitoa, mutta oireiden nopea lisääntyminen tai suuri määrä mustia pisteitä on huolestuttava merkki. Jos huomaat kymmenittäin liikkuvia pisteitä tai näkökentässä näkyy mustaa “nokisadetta”, se voi viitata verkkokalvon repeämään.

Vaikuttaako lasiaisen irtauma näköön ja onko se vaarallinen?

Useimmiten lasiaisen irtauma ei heikennä näköä pysyvästi eikä aiheuta kipua. Prosessi kestää usein päiviä tai kuukausia, ja suurin osa irtaumista etenee ongelmitta loppuun.

Jos lasiainen irtoaa kuitenkin vain osittain siten, että se vetää verkkokalvoa voimakkaasti, seurauksena voi olla verkkokalvon repeämä tai irtauma. Verkkokalvon irtoaminen on aina vakava tila ja vaatii nopeaa leikkaushoitoa, sillä hoitamattomana se voi johtaa sokeutumiseen.

Milloin hakeutua lääkäriin välittömästi?

On tilanteita, joissa silmälääkärin vastaanottoon on mentävä heti. Nopea arviointi ja hoito voivat estää pysyvän näönmenetyksen.

• Äkillinen ja voimakas valonvälähdysten lisääntyminen
• Näkökentän äkillinen laaja puutos tai etenevä “esirippu” näkökentässä
• Kymmenittäin uusia kellujia tai nokisateen kaltainen mustien pisteiden ilmaantuminen
• Äkillinen näön sumentuminen tai kaksoiskuvat

Jos jokin edellä mainituista ilmenee, hakeudu päivystykseen tai silmätautien päivystyspoliklinikalle. Pieni verkkokalvon repeämä voidaan usein korjata laserilla, kun taas irronnut verkkokalvo vaatii kirurgisen toimenpiteen.

Muita hälyttäviä näköhäiriöitä ja niiden merkitys

Mikä tahansa äkillinen näön lasku, äkillinen näkökenttäpuutos tai kaksoiskuvat voivat olla seurausta muun muassa verkkokalvon valtimotukoksesta tai aivoverenkiertohäiriöstä. Nämä tilat vaativat välitöntä lääkärinhoitoa.

Verkkokalvon valtimotukos aiheuttaa usein äkillisen ja kivuttoman näönmenetyksen yhdessä silmässä. Vastaavia oireita voi aiheuttaa myös aivoperäinen tapahtuma, jolloin yhteydenotto hätänumeroon on oikea toimenpide.

Usein esiintyvät silmäsairaudet ja niiden oireet

Kaihi heikentää erityisesti hämärässä näkemistä ja kontrastien erottelua, ja kirkkaat valot voivat häikäistä voimakkaasti. Kaihi on yleinen ja parannettavissa oleva silmäsairaus, jonka leikkaushoito antaa yleensä hyvän näköisön palautuksen.

Silmänpohjan eli verkkokalvon ikärappeuma aiheuttaa keskeisen näön heikkenemistä ja viivojen vääristymistä. Keskimäärin iän myötä vaara kasvaa, ja oireet kehittyvät usein vähitellen.

Glaukooma eli silmänpainetauti tuhoaa näkönahan asteittain ja kaventaa näkökenttää, jos sitä ei hoideta oikea-aikaisesti. Säännöllinen silmälääkärin tarkastus on tärkeä erityisesti yli 60-vuotiaille.

Kuivasilmäisyys ja vaihtelu näöntarkkuudessa

Moni kokee päivän mittaan näön vaihtelevan kirkkaasta sumuun. Usein syynä on kuivasilmäisyys, joka lisääntyy iän myötä ja korostuu ruudun ääressä työskennellessä.

Ruudun edessä räpyttelee vähemmän, mikä kuivattaa silmän pintaa ja aiheuttaa hiekan tai roskan tunteen. Kuivasilmäisyyttä voivat pahentaa kuiva huoneilma, ilmastointi, jotkin lääkkeet ja aiemmat silmäleikkaukset.

Helpotusta voi hakea poistamalla altistavia tekijöitä ja käyttämällä kostutustippoja. Jos tilanne ei parane, silmälääkäri tai optometristi osaa suositella jatkotoimia.

Tutkimukset ja hoitovaihtoehdot

Tavalliset tutkimukset

Silmälääkärillä tehdään silmänpohjan tutkimus pupillin laajennuksen avulla, jolloin nähdään lasiaisen ja verkkokalvon tila. Tarvittaessa käytetään ultraääntä tai OCT-kuvausta, joka antaa tarkan kuvan verkkokalvon rakenteista.

Hoito verkkokalvon repeämiin ja irtaumiin

Pieni verkkokalvon repeämä voidaan usein hoitaa laserilla tai jään avulla siten, että repeämä “hitsautuu” ympäröivään kudokseen. Verkkokalvon irtauma hoidetaan yleensä leikkauksella, jossa palautetaan verkkokalvo paikoilleen ja poistetaan osa lasiaisesta tarvittaessa.

Muita hoitomuotoja ovat esimerkiksi laserretinopeksia ja silikoniventtilaatta riippuen irtauman laajuudesta ja sijainnista.

Arvioi oireiden kiireellisyys: taulukko

Oire	Toimi näin
Yksittäiset kellujat, lievä	Varaa aika silmälääkärille lähiviikkoina
Voimakkaat välähdykset tai paljon uusia kellujia	Hakeudu päivystykseen välittömästi
Näkökentän esirippu tai äkillinen sumentuminen	Soita hätänumeroon tai mene päivystykseen

Mistä apua saa ja miten edetä?

Optikkoliike on usein hyvä ensimmäinen neuvonantaja: optikko voi arvioida näön ja ohjata silmälääkärille tarvittaessa. Yleislääkäri ei aina erota silmäspesifisiä ongelmia, joten suora yhteys silmälääkäriin on suositeltavaa, jos oireet vaikuttavat vakavilta.

Kiireellisissä tapauksissa hakeudu päivystykseen. Silmätautien päivystyspoliklinikalle tarvitaan yleensä lääkärin lähete, mutta hätätilanteessa hoitoon pääsee ilman lähetettä, jos kyseessä on vakava silmävamma tai akuutti näköhäiriö.

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimii silmätautien erikoislääkäri Niko Lappi. Hänen mukaansa varhainen arviointi on usein ratkaisevaa näön pelastamiseksi.

Ennaltaehkäisy ja arjen toimet

Vaikka kaikkia näköongelmia ei voi ehkäistä, seuraavat toimet vähentävät riskiä ja auttavat havaitsemaan ongelmat ajoissa. Käy säännöllisesti silmälääkärissä tai optikolla, erityisesti jos olet yli 60-vuotias tai sinulla on riskitekijöitä kuten likitaittoisuus.

• Vältä turhia silmien rasituksia ja pidä taukoja ruutuajasta
• Käytä suojalaseja työssä, jossa on silmävammariski
• Hallitse verenpaine ja verensokeri, sillä ne vaikuttavat silmänpohjan terveyteen

Yksinkertaiset toimet ja nopea reagointi oireisiin voivat usein estää vakavan näkövian kehittymisen. Oireiden ilmaantuessa suosittelen kirjaamaan niiden alkamisen ajankohdan ja mahdolliset muutokset, jotta hoitava lääkäri saa mahdollisimman tarkan kuvan tilanteesta.

Juttu on julkaistu ET-lehdessä. Lisätietoja ja opastusta saa optikolta tai silmälääkäriltä riippuen oireiden vakavuudesta.

Lasiainen: miksi irtoaa ja miten se etenee

Biologiaa tiiviissä muodossa

Lasiainen on gelomainen aine, joka koostuu vedestä ja kollageenirakenteista. Ikääntyessä lasiaisen sisäiset kuidut hajoavat ja hyytelö vetäytyy, mikä voi johtaa sen irtoamiseen verkkokalvon pinnasta.

Usein havaittava etenemismalli

Tyypillisesti irtauma alkaa yhdellä tai muutamalla välähdyksellä ja kellujien lisääntymisellä, ja oireet stabiloituvat päivien tai viikkojen kuluessa. Joissain tapauksissa vedäytyminen jatkuu ja aiheuttaa verkkokalvon repeämiä.

Itsehoito, seuranta ja käytännön ohjeet

Mitä voit tehdä heti oireiden ilmaannuttua

Pysähdy ja arvioi oireiden luonne rauhallisessa ympäristössä, sillä stressi voi voimistaa pelonsekaista kokemusta. Kirjaa muistiin oireiden alkamisajankohta ja niiden kehittyminen, jotta voit kertoa tiedot hoitavalle lääkärille.

• Kirjaa päivämäärä ja kellonaika
• Kuvaile kellujien määrä ja koko sekä välähdysten tiheys
• Piirrä lyhyt luonnos näkökentästä, jos et pysty valokuvaamaan

Arkiset ohjeet ja ajoneuvolla liikkuminen

Jos näkö heikkenee äkillisesti tai näet näkökentässä esiripun, älä aja autoa ja hakeudu välittömästi hoitoon. Pienempiä kellujia voi seurata kotona, mutta muutosten nopeutuessa on hakeuduttava päivystykseen.

Kuivasilmäoireita voi lievittää kostutustipoilla, mutta tipat eivät vaikuta lasiaisen irtoamiseen tai verkkokalvon repeämään.

Tilastot, riskitekijät ja ennuste

Kuinka yleistä tämä on

Noin 60–70 %:lla aikuisista lasiainen irtoaa jossain elämänvaiheessa, yleensä yli 60-vuotiaana. Verkkokalvon irtauman vuosi-ilmaantuvuus on arviolta noin 10–18 henkilöä 100 000:ta kohden vuodessa.

Keskeiset riskitekijät ja ennuste

Riskitekijöitä ovat likitaittoisuus, aiempi kaihileikkaus, silmävammat ja perinnöllinen alttius. Pienet verkkokalvon repeämät voidaan usein korjata laserilla, ja ajoissa hoidettuna ennuste näön säilymiselle on hyvä.

Varhainen arviointi ja selkeä oireiden dokumentointi parantavat hoitopäätösten laatua ja nopeutta. Jos olet epävarma oireiden vakavuudesta, käänny silmälääkärin puoleen — nopeus voi pelastaa näön.