Suomi on ollut eurooppalaisessa rahapelisääntelyssä poikkeus. Vuosikymmenien ajan Veikkaus on pitänyt yksinoikeutta maan verkkokasinopeleihin, verkkoslotteihin ja vedonlyöntiin – samalla, kun arviolta 600–900 miljoonaa euroa suomalaispelaajien rahasta on vuosittain virrannut ulkomaisille, valvomattomille sivustoille. Tämä tilanne on nyt muuttumassa, kun eduskunta hyväksyi uuden arpajaislain 16. joulukuuta 2025 ja tasavallan presidentti vahvisti siihen liittyvän lainsäädännön 16. tammikuuta 2026.
Samanaikaisesti eurooppalainen maksujärjestelmä on käymässä läpi rakenteellista muutosta. Avoin pankkitoiminta – eli se, miten pankit jakavat tilitietoja ja mahdollistavat suorat tilisiirrot kolmansille osapuolille – on yleistynyt nopeasti Pohjoismaissa. Nämä kaksi kehityskiertä kohtaavat nyt samalla aikajanalla, ja niiden yhteisvaikutus näkyy eniten siellä, missä raha liikkuu: pelaajan pankkitililtä lisensoituun pelipalveluun.
Mitä uusi arpajaislaki muuttaa?
Lisenssihakemukset avautuvat 1. maaliskuuta 2026, ja lisensoitu verkkokasinomarkkina käynnistyy 1. heinäkuuta 2027. Veikkaus säilyttää yksinoikeutensa fyysisiin peliautomaatteihin, arvontoihin ja arpajaisiin. Sen sijaan verkkokasinopelit, verkkoslotit ja vedonlyönti avautuvat kansainvälisten, lisensoitujen operaattoreiden kilpailulle. Valvontavastuu siirtyy uudelle kansalliselle viranomaiselle vuoden 2027 alussa.
Uudistuksen taustalla on yksinkertainen lähtökohta: suuri osa suomalaispelaajien rahasta on jo nyt offshore-sivustoilla, sääntelyn ulottumattomissa. Lisensointi ei luo uutta kysymtää – se pyrkii formalisoimaan jo olemassa olevan käyttäytymisen ja tuomaan sen verotuksen sekä pelaajan suojan piiriin. Arvioiden mukaan ulkopuolisille sivustoille virrannut summa on vuosittain 600–900 miljoonaa euroa.
Käytännössä uudistus tarkoittaa, että kansainväliset operaattorit, jotka haluavat toimia laillisesti Suomessa, joutuvat hakemaan lisenssin ja sitoutumaan suomalaiseen sääntelyyn – mukaan lukien maksujenkäsittely institutionaalisella tasolla. Pelkkä toimilupa ei riitä: operaattorien pitää pystyä ottamaan vastaan ja palauttamaan rahaa tavalla, joka toimii suomalaisen pankkijärjestelmän kanssa saumattomasti.

Avoin pankkitoiminta Suomessa – tutumpi kuin luullaan
Suomessa pankkitunnistautuminen on jo vuosia ollut verkkoasioinnin standardi. Verkkopankilla kirjautuminen on arkipäiväistä – sitä käytetään virastoasioinnissa, laskujen maksamisessa ja erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Tästä syystä avoin pankkitoiminta ei ole suomalaiselle kuluttajalle käsittteenä outo, vaikka sen sääntelykehikko olisikin.
Eurooppalainen maksupalveludirektiivi PSD2 velvoitti pankit avaamaan tilitietojaan ja maksurajapintojaan kolmansille osapuolille. Pohjoismaat omaksuivat tämän kehityksen muita selvästi nopeammin. Digitaalisen pankkiasioinnin käyttöaste ylittää alueella 90 prosenttia, ja tilipohjaiset maksutavat ovat vakiintuneessa asemassa arjen maksutilanteissa niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa.
Kun lisensoitu kasinomarkkina aukeaa, kuluttajilla on jo valmiit tavat toimia pankkitunnistautumisella. Maksupalveluntarjoajat, jotka rakentavat toimintansa tämän varaan, laskevat olemassa olevan ja jo laajasti käytössä olevan infrastruktuurin päälle.
PSD2:sta PSD3:een – eurooppalainen sääntelykehys uudistuu
Marraskuun 27. päivänä 2025 Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat alustavan poliittisen sopimuksen PSD3:sta ja maksupalveluasetuksesta (PSR), jotka korvaavat PSD2:n. Uudet säännöt on suunniteltu poistamaan teknisiä esteitä, jotka ovat hidastaneet avoimen pankkitoiminnan tarjoajia käytännön tasolla.
PSD3-paketti velvoittaa pankit tarjoamaan paremman suorituskyvyn rajapintoja ja antaa lisensoiduille maksupalveluntarjoajille selkeämmän pääsyn tilitietoihin. Asetuksen julkaisua odotetaan vuoden 2026 puolivälissä, jonka jälkeen direktiivin osa etenee kansalliseen toimeenpanoon.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että juuri silloin, kun Suomen lisensoitu kasinomarkkina valmistautuu avautumaan, avoimen pankkitoiminnan sääntelykehys on EU:n tasolla saamassa velvoittavuutta, joka puuttui PSD2-aikakaudella. Pankkien rajapintojen toimintavarmuus ja nopeus ovat olleet käytännön pullonkauloja – PSD3 pureutuu nimenomaan niihin.

Miten tilipohjainen talletus eroaa kortilla maksamisesta?
Kun pelaaja käyttää avoimen pankkitoiminnan maksutapaa tallettaakseen rahaa nettipelipalveluun, prosessi kulkee näin: pelaaja valitsee pankin, kirjautuu omilla pankkitunnuksillaan, hyväksyy siirron, ja varat siirtyvät suoraan tililtä operaattorille. Korttiverkostoja – Visaa tai Mastercardia – ei tarvita lainkaan.
Tämä rakenne muuttaa maksamisen logiikkaa kahdella tavalla. Ensinnäkin saldo tarkistetaan reaaliaikaisesti: jos tilillä ei ole katetta, tapahtuma ei onnistu. Tämä poistaa tilanteita, joita kortilla maksamisessa voi syntyä viivästyneen veloituksen vuoksi. Toiseksi ns. chargebackeja – tilanteita, joissa kortinhaltija kiistää tapahtuman jälkikäteen – ei synny samalla tavalla, koska kyseessä on suora tilisiirto.
Operaattorin näkökulmasta kustannusrakenne on erilainen. Korttipohjaisissa maksuissa maksetaan interchange-maksuja korttiverkostoille. Tilisiirtopohjaisessa maksussa maksupalveluntarjoajalle maksettava maksu on tyypillisesti pienempi. Kun puhutaan sadoista miljoonista euroista vuotuisessa talletus- ja nostoliikenteessä, tällä on operaattorin kannattavuuden kannalta merkitystä.
Zimpler esimerkkinä – mitä maksupalvelu tekee käytännössä?
Zimpler on ruotsalaislähtöinen maksupalveluntarjoaja, joka on levinnyt pohjoismaisille pelisivustoille jo ennen kuin Suomen lisensointi on alkanut. Se on esimerkki ns. maksupalvelun käynnistyspalvelusta (Payment Initiation Service Provider, PISP): palvelu pyytää käyttäjää tunnistautumaan omaan pankkiinsa ja käynnistää tilisiirron suoraan sen jälkeen, ilman erillistä maksuvälittäjää.
Zimplerin laajempi levinneisyys pohjoismaisessa nettipelaamisessa kertoo jotain oleellista: tilipohjaiset maksutavat eivät ole uusi innovaatio, joka pitää vasta lanseerata suomalaisille. Ne ovat jo arkipäivää monille, jotka ovat käyttäneet kansainvälisiä sivustoja. Kun lisensoitu markkina aukeaa, operaattoreilta odotetaan näiden maksutapojen tarjoamista – ei niiden esittelemistä uutena asiana.
Riskit ja avoimet kysymykset
Uudistukseen liittyy useita konkreettisia riskejä, joista tärkein on verotuksen ja valvontamaksujen taso. Jos lisensoitujen operaattoreiden kulurakenne on niin raskas, että ne eivät pysty kilpailemaan offshore-sivustojen bonuksilla ja palautusprosenteilla, pelaajat eivät vaihda käyttäytymistään. Uudistus voi näyttää paperilla onnistuneelta ja silti epäonnistua siinä, mitä se yrittää saavuttaa.
Toinen haaste on tekninen. Avoin pankkitoiminta edellyyttää, että pankkien rajapinnat toimivat nopeasti ja luotettavasti. Vaikka PSD3-sopimuksen tavoitteet ovat selkeitä, etäisyys poliittisesta sopimustekstistä toimivaan, tuotantoympäristössä luotettavaan infrastruktuuriin on yleensä vuosia, ei kuukausia. Useissa avoimen pankkitoiminnan projekteissa on törmätty juuri tähän kuiluun.
Kolmas kysymys liittyy kuluttajatottumuksiin. Korttimaksaminen on tuttu tapa, ja korttiyhtiöillä on usein palkitsemisohjelmia, jotka pitävät asiakkaita uskollisina. Halvempi tai teknisesti tehokkaampi maksutapa ei automaattisesti voita markkinaosuuksia, jos käyttäjällä ei ole riittävää syytä vaihtaa.
Aikataulu 2026–2027
Suomen rahapeliuudistuksen kalenteri on poikkeuksellisen selkeä. Tärkeimmät päivämäärät:
- 1. maaliskuuta 2026 – lisenssihakemukset avautuvat
- Vuoden 2026 puoliväli – EU:n PSD3- ja PSR-paketti odotetusti julkaistaan
- Vuoden 2027 alku – valvontavastuu siirtyy uudelle kansalliselle viranomaiselle
- 1. heinäkuuta 2027 – lisensoitu verkkokasinomarkkina avautuu
Jokainen näistä on konkreettinen tarkistuspiste. Lisenssihakemusten määrä vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kertoo, kuinka vakavasti kansainväliset operaattorit suomalaista markkinaa pitävät. EU:n sääntelyteksti vuoden 2026 loppupuolella selventää maksupalveluinfrastruktuurin yksityiskohtia. Vuosi 2027 tuottaa ensimmäiset todelliset tiedot siitä, miten suomalaiset pelaajat jakautuvat eri maksutapojen välillä.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä uusi arpajaislaki tarkoittaa suomalaiselle pelaajalle?
Veikkauksen yksinoikeus verkkokasinopeleihin, verkkoslotteihin ja vedonlyöntiin päättyy. Kansainväliset operaattorit voivat hakea lisenssiä Suomen markkinalle maaliskuusta 2026 alkaen, ja lisensoitu markkina aukeaa 1. heinäkuuta 2027. Veikkaus jatkaa yksinoikeudella fyysisissä peliautomaateissa, arvonnoissa ja arpajaisissa.
Miksi noin 600–900 miljoonaa euroa virtaa jo nyt ulkomaisille sivustoille?
Suomalaiset pelaajat ovat käyttäneet kansainvälisiä sivustoja, koska kotimainen tarjonta on ollut rajoittunutta. Offshore-sivustojen käyttö ei ole Suomessa pelaajalle laitonta – laiton on vain se, että operaattori tarjoaa palvelua ilman suomalaista lisenssiä. Uudistus pyrkii tuomaan tämän kulutuksen verotuksen ja pelaajan suojan piiriin.
Mitä avoin pankkitoiminta tarkoittaa käytännössä tallettamisessa?
Korttinumeron syöttämisen sijaan kirjaudut omaan verkkopankkiisi ja hyväksyt siirron siellä. Varat siirtyvät suoraan tililtäsi operaattorille ilman korttiverkostoja. Prosessi on suomalaisille tuttu, koska sama tunnistautumistapa on arjessa jo vakiintunut.
Onko avoin pankkitoiminta turvallinen tapa maksaa?
Kyllä. PSD2-direktiivi ja siihen liittyvä vahva asiakkaantunnistaminen (Strong Customer Authentication, SCA) edellyyttävät, että jokainen maksutapahtuma vahvistetaan pankin omissa järjestelmässä. Vaatimustaso vastaa muutakin verkkopankkiasiointia.
Miten PSD3 eroaa PSD2:sta?
PSD3 ja siihen liittyvä maksupalveluasetus on suunniteltu korjaamaan PSD2:n käytännön puutteet: velvoittamaan pankit tarjoamaan paremman suorituskyvyn rajapintoja, selkeäyttmään lisensoiduille maksupalveluntarjoajille annetut oikeudet ja tiukentamaan valvontaa. Alustava sopimus saavutettiin marraskuussa 2025, ja varsinainen julkaisu odotetaan vuoden 2026 puolivälissä.
Lue myös: Tilin avaamatta pelaamaan, Pankkitunnistautuminen ja yhden napin kirjautuminen.




